Arnøya kuuluu kuntaan nimeltä Skjervøy Tromssan läänissä. Kunta koostuu useista saarista, jotka ovat Arnøya, Kågen, Laukøy, Uløya ja Skervøya. Skervøy on kuntakeskus, missä asuu noin 2300 ihmistä, yhteensä saarilla on asukkaita noin 3000. Tällä saarella on asukkaita noin 360, kooltaan saari on 276 km² , tänne on tiheä lauttayhteys ja matka kestää noin 30 minuuttia. Lauttaan sopivat kaikenlaiset ajoneuvot, lisäksi saarelle pääsee Tromsø- Skervøy reitillä liikennöivällä pikaveneellä (ei autoille), matkan kesto on noin kaksi tuntia. Tiestöä saarella on 75 km, kaksi kauppaa, useita majoituspaikkoja ja kaksi polttoaineen jakelupistettä.
Elinvoimaisia kyliä on neljä, Lauksletta, Arnøyhamn, Akkarvik ja Årviksanden. Muut saaren kylistä eivät ole ympäri vuoden asuttuja, ne ovat lomailukäytössä kuten saaren pohjoisrannalla sijaitseva Nord-Rekvika.


Hälytysnumerot Norja: Poliisi 112 Palokunta 110
Lääkäri 113 Myrkytyskeskus 22 59 13 00

maanantai 23. helmikuuta 2015

Colorized


Poistin juuri pari videota värityksistäni, niissä käyttämäni  väritys oli surkeaa.

Nyt olen ottanut uuden lähestymistavan kuviin, yritän tutustua kuvien kohteeseen tai tekijään paremmin mahdollisuuksieni mukaan.

En ole varma parantaako se "värisilmää", mutta luulen niin.


Aloitetaan, kaikki varmaan tietävät Mark Twainin kirjoittaneen Tom Sawyerin seikkailut ja Huckleberry Finnin seikkailut.

Kuinka moni tietää, että hänellä oli myös höyrylaivan luotsin paperit. Kirjailijanimi Mark Twain tarkoitti jokislangissa kahden sylen (3,7 metrin) turvallista syvyyttä.
Mark Twain (Samuel Langhorne Clemens) colorized
Mark Twain (Samuel Langhorne Clemens) colorized


Mark Twain (Samuel Langhorne Clemens) 
1835-1910
Lisenssi




 Arab man smoking pipe / Félix Bonfils,
Félix Bonfils
Arab man smoking pipe, late 1800s.

 Arab man smoking pipe / Félix Bonfils


Wool carder in Jerusalem 1880 / Félix Bonfils
Wool carder in Jerusalem 1880.
Mikä soitin?
Kyseessä on villan karstaus ja sen esittelijänä on ilmeisesti rabbi.

Wool carder in Jerusalem 1880 / Félix Bonfils



Jacob Riis (1849–1914) by Ian Pirie MacDonald
Jacob Riis (1849–1914) by Ian Pirie MacDonald, colorized

Jacob Riis (1849–1914) by Ian Pirie MacDonald, Colorized


Jacob Riis oli amerikantanskalainen lehtimies ja valokuvaaja. Riis oli tutkivan journalismin, dokumenttivalokuvauksen ja kuvajournalismin uranuurtajia. Riis kirjoitti vuonna 1890 kirjan, Kuinka toinen puoli elää (How the Other Half Livesteos kertoi New Yorkin slummien elämästä 1800-luvun lopussa.

Hänen kuviaan katsoessa huomaa, ettei mikään ole muuttunut, vain paikat ja ihmiset vaihtuvat.

Children sleeping in Mulberry Street (1890)



Bandit's Roost, 1890, New York City




Marcus Sparling seated on Roger Fenton's photographic van, Crimea, 1855.

Roger Fenton (1819–1869) oli brittiläinen valokuvaaja, joka tuli kuuluisaksi Krimin sotaa koskevista kuvistaan ollen eräänlainen rintamavalokuvaamisen edelläkävijä.




Pariisin vuoden 1889 maailmannäyttely 
l'Exposition Universelle.


Central Dome, Paris Exposition 
Vuoden 1889 näyttelyssä oli myös niin sanottu 'Kansakuntien katu', jonka varrella oli monien eri maiden erikokoisia ja erityylisiä näyttelypaviljonkeja.
  
Suomen paviljonki, jossa oli esillä muun muassa Akseli Gallen-Kallelan töitä, herätti runsaasti kansainvälistä huomiota, ainakin siihen nähden että se sijaitsi kadun vähempiarvoisessa takarivissä ja oli suhteellisen pieni, vain 400 m².
  
Palviljongin suunnittelivat Armas Lindgren, Herman Gesellius ja Eliel Saarinen. Keskuskupolissa oli neljä Gallen-Kallelan Kalevala-aiheista freskoa: Ilmarinen kyntää kyisen pellon, Sammon taonta, Sammon puolustus ja Pakanuus ja kristinusko. 

Esillä oli myös Emil Halosen ja Albert Edelfeltin töitä. Gallen-Kallela sai yhden näyttelyn kultamitalin ja kaksi hopeamitalia. Kuopiolainen Lignell & Piispanen palkittiin näyttelyssä mesimarjalikööristään.
Lähdetiedot Wikipedia

11 kommenttia:

Stiina kirjoitti...

Hienosti kuvat herää henkiin ;)

Ana Mínguez Corella kirjoitti...

Hello .. Very good pictures .. Full of quality .. Good work .. Regards

aimarii kirjoitti...

Kuvat muuttuvat ihan valtavan paljon käsittelyssäsi.
Olet perehtynyt tähän "värittämiseen" todella perusteellisesti. Mausteena lisäsksi tarinat kuvien kera.
Millä tavalla haluaisit saada vanhan kuvan käsittelyysi? Digi- vai paperisessa muodossa?

aimarii kirjoitti...

Tottakai kuvat diginä.
Ajattelin vaan niin intensiivisesti, kun kerran laitoin muutaman tosi vanhan kuvan valokuvaamoon, jossa ne "uudistettiin.
Piti oikeasti kysymäni, teetkö myös vanhoille paperikuville jotain vastaavaa, mitä postauksessa esittelit.

Tuula Laakso kirjoitti...

Paitsi tuota taitoasi niin ällistelen nopeuttasi väritysten teossa, ihan uskomaton mies :)))

orvokki kirjoitti...

Kuvat "jäkeen" on uskomattoman upeita.
Hyvä sinä !!

Mustis kirjoitti...

Joihinkin kuviin väritys istuu paemmin kuin toisiin, en voi sille mitään että näen asian niin. Esimerkiksi Bandit's Roost, 1890, New York City muuttui aivan ihanaksi. Mistä tiedät muuten minkä väriset silmät henkilöillä esimerkiksi on? Taidan olla vähän luutunut konservatiivi, ja mielelläni lähetän kuvan ja katsoa mitä teet Rehellisyyteni tekee minusta ehkä vähän hankalan..

Arnoya Ari kirjoitti...

Aimarii, en ole korjannut "aitoja" kuvia.

Mustis, arvailen kaikki värit myös silmien ja mitä tulee rehellisyyteen niin epärehellisyys on hankalaa.

seita kirjoitti...

Taiturimaista väritystä.

Liplatus kirjoitti...

Mielenkiintoisia kuvia.

Sisintä läikäyttää surullisesti tuo katulasten kuva. Ei ole helppoa.

Hienosti olet puhaltanut värit kuviin.

Lähetän Sinulle sähköpostilla kuvan.
Mielenkiintoista miten kuvan tunnelma muuttuu värityksen jälkeen.

Arnoya Ari kirjoitti...

Thank you a lot of comments.
Kiitos paljon kommenteista.